Laadukas kuva voi merkittävästi parantaa tiedotteen mahdollisuuksia tulla julkaistuksi. Tässä käytännön ohjeet kuvien valintaan, muotoon ja lähettämiseen.
Verkkomedian aikakaudella kuvalla on tiedotteen menestyksessä suurempi rooli kuin koskaan ennen. Toimittaja, joka harkitsee jutun kirjoittamista, katsoo samalla, onko juttuun saatavissa kuvitusta. Ilman kuvaa juttu voidaan ohittaa, vaikka aihe olisikin kiinnostava – verkossa artikkeli tarvitsee lähes poikkeuksetta kuvan.
Teknisesti kuvaa ei tarvita lehdistötiedotteessa. Monet tiedotteet lähetetään ilman liitteitä, ja osa niistä johtaa silti julkaistuihin juttuihin. Mutta kun verrataan kahta samanarvoista tiedotetta – toinen kuvalla, toinen ilman – kuvallinen pärjää lähes aina paremmin.
Syy on käytännöllinen: toimittajan työ helpottuu merkittävästi, kun hänellä on heti käytettävissä laadukas kuva. Hänen ei tarvitse etsiä kuvaa erikseen, pyytää sitä jälkikäteen tai käyttää arkistokuvaa, joka ei ehkä sovi aiheeseen yhtä hyvin.
Paras kuva on selkeä, laadukas ja kertoo jotain tiedotteen aiheesta. Tuotelanseerauksessa se voi olla ammattimainen tuotekuva. Nimitysuutisessa se on henkilön muotokuva. Tapahtumatiedotteessa kuva itse tapahtumasta tai puhujasta.
Huonoja kuvia ovat epätarkat tai huonolaatuiset otokset, kuvat joissa on paljon tekstiä tai grafiikkaa joka ei skaalaudu hyvin, ryhmäkuvat joissa kaikki hymyilevät kameralle jäykästi, sekä generiset arkistokuvat kättelemässä tai kokouksessa istumassa. Toimittajat ovat nähneet nämä tuhansia kertoja.
Kuvan resoluutio on tärkeää. Verkkojulkaisemiseen riittää pienempi tiedosto, mutta painettuun lehteen tarvitaan vähintään 300 dpi:n resoluutio. Turvallisin vaihtoehto on lähettää kuva mahdollisimman suurena – vähintään 1500 × 1000 pikseliä – jolloin toimittaja voi skaalata sen tarpeen mukaan.
Tiedostomuodoksi sopii JPG tai PNG. RAW-tiedostoja ei kannata lähettää, ellei toimittaja erikseen pyydä niitä. Tiedoston koko ei saa olla niin suuri, että se tukkii postilaatikon – yli 10 megatavun liite on jo hankala. Suuret kuvagalleriat kannattaa jakaa latauslinkin kautta.
| Tarkoitus | Suositeltu koko | Tiedostomuoto |
|---|---|---|
| Verkkojulkaisu | min. 1200 × 800 px | JPG |
| Printtijulkaisu | min. 300 dpi, A4-koko | JPG tai TIFF |
| Henkilökuva | min. 1000 × 1200 px | JPG |
| Tuotekuva | min. 1500 × 1500 px | JPG tai PNG |
Jokaiseen liitettävään kuvaan pitää liittää kuvateksti: mitä kuvassa näkyy ja kuka on kuvaaja. Myös käyttöoikeudet on mainittava selkeästi: "Kuva vapaasti käytettävissä, kunhan lähde mainitaan" tai "Käyttöoikeus lehdistöä varten, kuvaaja: Matti Meikäläinen." Epäselvät käyttöoikeudet voivat estää kuvan käytön kokonaan.
Videoita liitetään tiedotteisiin yhä useammin, ja osalla toimituksista on mahdollisuus julkaista lyhyitä videoita verkossa. Videot kannattaa lähettää linkkeinä, esimerkiksi YouTube- tai Vimeo-linkkinä, ei sähköpostin liitteenä. Videon pituus ei saisi ylittää kahta minuuttia, jos se on tarkoitettu sellaisenaan käytettäväksi.
Infografiikat voivat olla erittäin tehokkaita erityisesti tutkimustulosten yhteydessä. Hyvin tehty infograafi voi olla julkaisuvalmis sellaisenaan, ja monet verkkojulkaisut käyttävät niitä mielellään. Infograafit kannattaa kuitenkin tehdä visuaalisesti selkeiksi – liikaa tietoa ahdettuna pieneen tilaan ei palvele ketään.
Pienet kuvaliitteet – yksi tai kaksi – voi lähettää suoraan sähköpostin liitteenä. Useammat kuvat tai suuret tiedostot kannattaa jakaa latauslinkin kautta, esimerkiksi Google Driven, Dropboxin tai erillisen mediapakin kautta. Mediapalvelut kuten Mynewsdesk tai Cision mahdollistavat myös mediapankin luomisen, josta toimittajat voivat ladata materiaalin itse.
Lue myös: Lehdistötiedotteen jakelu ja lähettäminen.