Kaikki mitä tarvitset hyvän lehdistötiedotteen kirjoittamiseen – rakenteesta otsikkoon ja jakelusta julkaisuun.
Lehdistötiedote on yrityksen, organisaation tai yksityishenkilön virallinen viesti medialle. Sen tarkoitus on toimittaa uutinen tai muu tiedotusarvoinen sisältö toimittajille tavalla, joka helpottaa heidän työtään – ja parhaimmillaan johtaa julkaistuun juttuun tai mediamainintaan.
Lehdistötiedotteen kirjoittaminen kuulostaa yksinkertaiselta, mutta käytännössä suuri osa tiedotteista päätyy suoraan roskikoriin. Toimittajat saavat kymmeniä tai satoja tiedotteita päivittäin, joten erottuminen on vaikeaa. Hyvä tiedote on lyhyt, selkeä ja uutisarvoinen – ja se alkaa siitä oleellisimmasta.
Ennen kuin aloitat kirjoittamisen, on tärkeää kysyä itseltäsi yksi yksinkertainen kysymys: onko tässä oikeasti uutinen? Uutisarvo ei tarkoita, että asia on suuri tai mullistava – se tarkoittaa, että asialla on merkitystä jollekin kohderyhmälle, ja että se on ajankohtainen tai muuten kiinnostava median näkökulmasta.
Hyvä nyrkkisääntö on miettiä, kiinnostaisiko tieto sinua, jos lukisit sen lehdestä ilman omaa kytköstä asiaan. Jos vastaus on "ei erityisemmin", tiedote kannattaa joko kirjoittaa uudelleen kiinnostavammasta kulmasta tai jättää kokonaan lähettämättä.
Kirjoita ensin yhdellä lauseella, mikä on tiedotteen tärkein viesti. Jos se ei suju, et ole vielä täysin selvittänyt itsellesi, mitä olet kertomassa.
Lehdistötiedotteella on vakiintunut rakenne, jota toimittajat osaavat odottaa. Tämä rakenne helpottaa tiedon nopeaa omaksumista ja parantaa tiedotteen mahdollisuuksia tulla luetuksi.
Tiedote alkaa aina otsikolla, jota seuraa usein lyhyt ingressilause tai -kappale, joka kertoo uutisen ytimen. Sen jälkeen tulee leipäteksti, jossa avataan asiaa tarkemmin. Loppuun sijoitetaan sitaatti organisaation edustajalta sekä niin sanottu boilerplate – lyhyt kuvaus lähettävästä organisaatiosta. Yhteystiedot päättävät tiedotteen.
Lue lisää tiedotteen rakenteesta omalta sivultaan: Lehdistötiedotteen rakenne.
Otsikko on tiedotteen tärkein yksittäinen elementti. Se on ensimmäinen asia, jonka toimittaja näkee – ja usein myös viimeinen, jos otsikko ei herätä kiinnostusta. Hyvä otsikko on konkreettinen, uutismainen ja sopivan lyhyt. Se ei ole mainoslause eikä ylimääräisiä adjektiiveja pursuava kehulause.
Otsikon kirjoittaminen vaatii harjoittelua. Monesti kannattaa kirjoittaa useita vaihtoehtoja ja valita niistä paras. Tutustu otsikon kirjoittamiseen tarkemmin.
Lehdistötiedote ei ole artikkeli eikä myyntikirje. Sen ihanteellinen pituus on yhdestä kahteen sivua – käytännössä 300–500 sanaa. Tätä lyhyemmäksi on vaikea mahduttaa kaikkea oleellista, tätä pidemmäksi mennessä toimittajan mielenkiinto alkaa herpaantua.
Tyyliltään lehdistötiedote on asiaproosa: ei mainosmäistä kieltä, ei ylisanoja, ei passiivia enempää kuin on pakko. Kirjoita kuten kirjoittaisit selkeää suomea – lyhyin lausein, konkreettisin sanoin.
Lue lisää tiedotteen sopivasta pituudesta.
Hyväkään tiedote ei tuota tuloksia, jos se lähetetään väärille ihmisille tai väärään aikaan. Jakelu on oma taitonsa: on tärkeää rakentaa ja ylläpitää ajantasaista medialistaa, valita oikeat toimittajat kullekin aiheelle ja ajoittaa lähettäminen järkevästi.
Sähköposti on edelleen yleisin ja usein tehokkain tapa lähettää tiedote. Tiedotteiden jakelupalvelut voivat laajentaa tavoittavuutta, mutta ne eivät korvaa henkilökohtaista kontaktia toimittajiin.
Lue kattava opas tiedotteen jakeluun.
Kokematon tiedottaja tekee usein samoja virheitä. Tiedote on liian pitkä tai liian itsekehuskeleva. Otsikko on epämääräinen. Uutisarvo puuttuu kokonaan tai se on haudattu kolmanteen kappaleeseen. Yhteystiedot puuttuvat tai ovat vanhentuneet.
Toinen yleinen ongelma on lähetysajankohta. Tiedote lähetetty perjantai-iltapäivänä tai hiljaisena heinäkuun viikkona harvoin saa ansaitsemaansa huomiota.
Älä kirjoita tiedotetta mainosmaisella kielellä. Lauseet kuten "markkinoiden paras", "ainutlaatuinen ratkaisu" tai "uraauurtava innovaatio" saavat toimittajan sulkemaan viestin välittömästi.
Termejä lehdistötiedote ja mediatiedote käytetään suomessa usein synonyymeinä, ja käytännössä ne tarkoittavat samaa asiaa. Lehdistötiedote on vanhempi termi, joka juontaa juurensa aikaan, jolloin media tarkoitti lähinnä lehdistöä. Mediatiedote on uudempi termi, joka huomioi paremmin sen, että tiedotteet lähetetään nykyään myös verkkotoimituksille, tv:lle ja radiotoimituksille.
Tällä sivustolla käytämme molempia termejä. Lue lisää termien eroista.
Käy läpi tiedotteen rakenne elementti kerrallaan.
Aloita valmiista mallista, johon täytät omat tietosi.
Lue kriteerit, joilla toimittajat arvioivat tiedotteita.